KAASUPULLO PIENEKSI RÄLLÄKÄLLÄ

16ke 11 2011 PIENTÄ PINTAREMONTTIA

Viimeöisen tykistökeskityksen jäljiltä sitloora oli kuin Marimekon punapalloinen paita. Kipparin mukissa oli edelleen sangriaa. Simradin GPS-asentaja oli tulossa tuota pikaa yhdeksän jälkeen. Tuulimittari tuli kuntoon, GPS ehkä huomenna siis mañana. Seppo ja Kalle hakivat kaksi kuuden kilon kaasupulloa parkkipaikkamyynnistä. Pullot eivät vaan sopineen takalaatikkoon, joten Seppo toimenmiehenä otti rälläkän ja pienensi ulkopulloa kaikkien laiturilla kulkijoiden kauhuksi. Suurta jytkyä (Anssin lempisana) ei kuitenkaan kaikkien tyydytykseksi tullut.

Söimme kahdessa vierekkäisessä ravintolassa, kippari tuukipöydässä ja gastit kebab-puolella. Oli siinä Vahinen miehistön jäsenellä ihmettelemistä, kun Kalle esitteli kipparimme, joka jäi vielä atrioimaan kun muut lähtivät Hotelli Catalinaan kuulemaan valtameripurjehduksen saloista ja tulevista reittivalinnoista. Jussi kuunteli herkeämättä nukuttuaan kymmenen tuntia viime yönä. Anssi ja Kalle olivat puolitiedottomassa horroksessa tämänkin tunnin.

Haimme HiperDinosta lisää torakkamyrkkyä ja selvitimme huomisen kuivamuonahankintojen valintareittiä. Tyhjensimme veneen ja suihkutimme myrkkyä koko sisätilan täyteen. Keltaisen paikanninpaketin (Yellowbrick) kävi järjestäjä asentamassa peräkaiteeseen; nyt voitte seurata seilaustamme ARC-sivuilta, kilpailunumero 233. Gastit menivät clubille saunomaan ja lähettämään blogitekstit ja yrittivät saada selvää tulevasta säätilasta. Täälläkään ei nettiyhteys toimi kunnolla.

Gastien palatessa tunnollisesti veneelle, istui Seppo myrkkyä paossa Sailors Barissa ja liityimme mukaan, nautimme mojitot ja seitsemän jälkeen suolaiset Napolitana-pizzat. Ilta oli jo pimentynyt, kun asettelimme täkillä olevat patjat ja kaikki muutkin varusteet kajuuttoihin. GPS asentaja hämmästytti meidät tulemalla vielä kahdeksan jälkeen veneelle, muttei saanut laitetta kuitenkaan toimimaan. Kaikkien tavaroiden järjestelyä tahditti valikoima neljäkymmentäluvun sotamusiikkia.