Sunnuntaiaamu koitti yhtä selkeänä kuin mikä tahansa tärkeä kisa-aamu,
eilenhän oli bailut, joista emme tienneet vielä yhdet sponsoripartyt.
Odottelimme niinä aikoina vakuumiin pakattuja pakastelihoja. Kävimme
kuuden jälkeen (siis lauantaina klo 18-) kyselemässä kisatoimistosta
espanjankieleen apua. Tulkkimmekin oli jo kauhuissaan kuin Sepon
perikunta konsanaan. Heillä on vielä jakelu kesken, joten kyllä ne
saattavat hyvinkin vielä tulla. Pääsimme helpottuneina saunaan kun
kymmenen kiloa lihafileitä (on myös jauhelihaa) kerta-annoskokoon
pakattua oli tullut 2030.
Koko lähtöaamun meillä oli saattajia laiturilla, veneen omistajan
perheenjäsenten lisäksi mainittakoon Meritähden kippari ja muonalistan
laatija, joita kiitämme suurenmoisesta avusta. (Naisillemme terveisiä:
Siis vain Sepolla oli naisia laiturilla jäähyväisillä).
Muelle de Deportivo de Las Palmas 1136 log 10866M, trip 00,00 nM.
Laiturista irtautuminen oli normaalit puoli tuntia sovitusta
aikataulustamme myöhässä. Liityimme 1130 veneletkaan, joka lipui
sambarytminen saattelemana ulos aallonmurtaja-aukosta. Vain yhden veneen
ollessa välissämme ajoin Swan 651 Geronimo, jota kipparoi Kallen
raumalaislähtöinen tuttava Anders. Melkoisen liikuttavaa oli saada
useita hyväntuulen toivotuksia kivimurtajalla seisovilta suomalaisilta
ja muiltakin saattajilta.
Näin oli siis käynnistymässä arviolta kolmen viikon kisaseilaus Karibian
Saint Luciaan. Veneitä oli kaupallisessa satamassa niin paljon nostamassa
purjeitaan, että päätimme ajaa suuren aallonmurtajan ulkopuolelle, jossa
Seppo saattoi vielä rauhassa puhdistaa lokin anturin viimeisenä
huoltotoimena. Isopurje nousi ylös (toivottavasti laskettaakseen alas
seuraavan kerran Karibialla). Selvitettyämme lähtölinjan laskettelimme
eilisen taktiikan mukaisesti kohti tuomarialusta styyrpuurin halssilla.
1256 meille tuttu alus Geronimo (johon on vielä tutustumiskutsu
voimassa) oli ainoa, joka ei ymmärtänyt yskäämme. Ehkä Andersilla oli
kommunikointiongelmia italialaisgastiensa kanssa ja hän huomasi aivan
viimehetkellä meidät. Olimme kuulevinamme moottorin hörinän väistöhetkellä.
Startti Las Palmasista 1300
Starttasimme loistavasti ylämerkiltä tuomarialuksen viereltä jenua
hyvässä vedossa. Pääsihän siinä muutama vene edellemme, mutta hetkessä
seilasimme vapaassa paikassa, jossa saatoimme nostaa spinakkerin (1312).
Tuulta oli reippaasti (22kn) ja venevauhtimme (8,5-9 kn) kohdallaan
heti alusta alkaen. Isot veneet ja katit olivat startanneet kolmessa
lähtöerässä ennen meitä. Yllättäen muut kaikkosivat etelään ja itään ja
meille jäi tarakalla spinnuttelulla miltei yksinäinen aukko niiden
väliin. Seilasimme siis vailla muiden aiheuttama heikkoja tuulia.
Totuttauduimme spinnuajoon ja sitä tehdessämme Gran Canarian edustan
neljäkymmentä pientä delfiiniä tulivat saattelemaan meitä.
Kaikki pääsivät nauttimaan näyttävästä spinnulla surffailusta(+13kn) ja
päivän nopeusennätyksen surffaili Kalle 16,1kn(tämän hetkisen) noin
15m/s tuulessa. Kovin montaa muuta spinaakkeria ei taivaalla tässä
vaiheessa näkynyt. Tuuli alkoi tyyntyä ja päätimme jiipata ennen pimeän
tuloa. Seppo valmisti nötköttipastan kera munakoison, jonka ostamisessa
meillä oli hauskaa. Tässä vaiheessa saimme lukea, että olimme olleet
alkumailit luokkamme kärjessä ja 17 koko 225 veneen yleiskilpailussa.
Kyllä ruoka maistui hyvältä.
1845 jo hämärän lähestyessä pääsimme kiinni päivän ainoan jiippiin.
Aallokko oli häiritsevän kovaa ja kaikki ei sujunut niin kuin
ajattelimme. Spinnu oli lennossa vapaasti ja surffista teimme näyttävän
kiinalaisen broachin ja otimme sitlooraan vähän kylpyvettä. Saatuamme
veneen oikaistua spinnu meni luonnollisesti rintsikoille monta kertaa
etufoilin ympäri. Pitkän taistelun jälkeen saimme pallokkaan
irrottamaan otteensa etuvaijerista. Saimme kuitenkin pidettyä hyvän
venevauhdin tämänkin yli tunnin kestäneen äheltämisen aikana. Saimme
etupurjeen vetoon ja niin voimme alkaa selvittää pallopurjetta, kerätä
skuutteja ja todeta 70 metrin ankarioliinan hidastavan koko pituudeltaan
vauhtiamme. Teline oli saanut jossakin vaiheessa siipeensä ja
vapauttanut liinan. Paidat märkinä vedimme sen sisään ja aloitimme
pikkuhiljaa vuorovahdit kahdeksalta, ajamme öisin neljän tunnin vuoroja
ja päivisin kuusi tuntia.
(2010 trip 63,41 nM, ajoimme suuntaan 240 astetta, 7,9 solmun
nopeudella, keskinopeutemme oli ollut 9 solmua ja siihen sisältyy myös
yli tunnin sählinki). Upea tähtitaivas ja horisontissa välkkyvät joskus
jopa epämääräisetkin kisaveneiden valot saattelivat meitä jiippailijoita
kohti etelää ja itää.
--
----
This e-mail was delivered via satellite phone using OCENS's OCENS.Mail
software.
Please be kind and keep your replies short.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti