Nyt on jo lauantai ja kello on Suomessa 13.00. Ajantaju lähtee
purjehtiessa pitkään.
Viime yönä otimme kurssin tarkoituksellisesti pohjoisempaan, jotta
saisimme paremmat tuulet seuraaviksi päiviksi. Siirryimme noin asteen
pohjoisemmas ja nyt olemme noin N26.5 kohdilla. Tämä pieni legi oli
suhteellisen tapahtumarikas, kuten asiaan kuuluu. Ensin jiipissä saimme
coden rullattua förstaagin ympärille, joka otti oman aikansa. Lopulta
saimme tämänkin El Projektin valmiiksi ja jiippi oli tunti ja vartti sen
aloittamisesta valmis. Sopivaa tasapainoa kaksi kertaa katkaistulle
preventterille. Nyt on preventterin kumitkin vaihdettu ja sen tulisi
kestää suurempikin fakappi. Onneksi näissä vahingoissa ei mitään mennyt
rikki.
Ilta jatkui vauhdikkaasti. Tuulta oli noin 30 kn sivumyötäiseltä ja
juuri ennen kuin aurinko meni maaten, päätettiin aloittaa hyökkäys
pohjoiseen ja vaihdettiin Code spiiralta normaalille skuuttaukselle.
Pikku rintsikoiden jälkeen rätti oli taivaalla ja Herman VoR Saari otti
hyökkäyksen tosissaan ajamalla ranskalaisen nakkikioskimme 17kn
jyrkänteeltä alas. Huomaa ettei nakkikiskaa ole ihan suunniteltu moiseen
veden lentäessä rustien kohtaa metrin patsaina ilmaan. No se ilo sitten
loppui lyhyeen, kun ankkurihässäkkä, jossa code on kiinni alhaalta,
alkoi elämään ja mankumaan taukoa. Sepon tekemän nopsakka inspeksuuni
kertoi, että taitaa olla mutteri kuollut ja se täytyy vaihtaa. Tätä
kirjoittaessa Seppo valmistelee ehjästystä, jotta saamme coden jossain
vaiheessa ylös. Sitä ennen meillä on mukavaa perhepurjehdusta genoa
spiirattuna. Suunta noin 280 ja vauhti 7,5 - 8 ,0 solmua, tuuli 20kn
idästä, spinnun polkaisua taivaalle odotellessa.
Yöllä pääsimme seuraamaan läheltä myös pientä pelastusoperaatiota, kun
More 55 veneen peräsin oli sanonut poks ja vene ajelehti odottaen
hinausta plägään. Auttavia veneitä oli paikalla niin paljon, että emme
jääneet sitä sen enempiä ihmettelemään. Muut veneet jäivät odottamaan
mahdollista damage-veneen evakuointia. Ne veneet toki olivat
suhteellisen suuria, tähän veneeseen ei enää kovin paljoa evakuoitavia
olisi mahtunut. Jälkeen ajattelimme, että oli hyvä ettemme jääneet
siihen, koska olisi voinut olla noloa niiden suurempien veneiden
kannalta, että olimme jo siinä. Emme halunneet aiheuttaa enempää
mielipahaa, varsinkin kun suurin osa niistä veneistä oli ruotsalaisia.
Maanantaina on luvassa vähän hankalampaa, toivottavasti osumme oikeaan
kohtaan rintamaa ja pääsemme siitä hyvin läpi.
Katsotaan milloin ARC saa aikaiseksi laittaa cruisingfleetin tasoitetun
tilanteen nettiin, tällä hetkellä siellä näkyy siis ainoastaan kaikki
veneet siinä järjestyksessä miten lähellä St. Luciaa ne ovat.
Ja tekstarit eivät lähde edelleenkään kovin hyvin. Ja tänne ne saapuvat
joskus paremmin ja joskun huonommin. Pahoittelut siitä.
Näillä mennään!
P.s Aleksi lähetä sms-viestit sähköpostilla sateliittipuhelimeen,
nettisivujen kautta tulee vain 30 ekaa merkkiä, joten jää arvoitukseksi
mitä kirjoittelet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti