NORMI PÄIVÄ

04su 12 2011

Lauantai ilta sujui leppoisissa merkeissä, Seppo kokkailli maittavan spagetti&jauheliha-illallisen, tosin turkkilainen pippuri aiheutti ”pienimuotoista” hikoilua syöjien keskuudessa. Yö ajettiin tuttuun tapaan genaakkeri spiirattuna tuulen vaihdellessa 20kn molemmin puolin. Taivaalla liikkui häijyn näköisiä pilviä, mutta onnistuimme väistelemään ne (tai ne meidät) ja Anssi ja Jussi vähän ihmettelivätkin, että onpas omituisen leppoisa yö.

Klo. 5.50 Seppo tuli herättämään vahdin vaihtoon ja rytinästä sekä paukkeesta päättelin, että taas taitaa pulkka kulkea. (KS: koko aamuyön tuuli oli vaihdellut 18-24 kn välillä. Ja taas kävi niin kuin aikaisempinakin aamuina, että tuuli kasvoi huomattavasti ensimmäisten aamunsäteiden myötä. Aallokko oli kasvanut viimeisten aamutuntien aikana teräväksi ja ohjailu oli huomattavasti vaikeutunut, ajoa kieli keskellä suuta, jottei pure sitä poikki. Sepon mennessä herättämään poikia tuuli nousi rajusti ja samalla se kääntyi nopeasti, tuulen voima oli yli 30 kn ja suunnanmuutos kahdessa erässä yhteensä 60 astetta. Vihuri puhalsi juuri kun vene oli aallon harjalla ja peräsin vaikutus pienimmillään. Olimme ajaneet automaatilla ja korjanneet aina +10, +1, -1 jne. Nyt ei auttanut edes nopeat 3 kertaa +10 painallusta. Vaikka otin automaatin pois päältä ja siirryin varmempaan ruoriin, niin vene ei ollut enää hallittavissa. Kaiken lisäksi en päässyt ruorista edes vapauttamaan spiirattua genaakeria. Hetken huusin turhaan kavereita avuksi, ymmärrän heillä olleeni täysi työ osittaisessa kuivapesussa con huuhteleva suolavesi). Anssi jatkaa: Ollessani aamutoimilla saniteetti-tiloissa havaitsin ensin, että seinä toimii mukavana nojatuolina, mutta aloin hieman ihmetellä kattoikkunasta syöksyvää merivettä. En muistaakseni ollut tilannut aamusuihkua. Kolinan, paukkeen ja tärinän keskeltä ylös kannelle rynnistettyäni osoittautui tilanne arvaamani kaltaiseksi, jo perinteeksi muodostunut kiinalainen broachi oli jälleen kylässä. Myös paarpuurin peräkajuutta oli muuttunut kylpyhuoneeksi, toistamiseen tällä reissulla. Selvittyämme kiinalaisesta, oli tuuli siftannut reilusti meidän eduksi ja päätimme jalustaa genaakkerin ilman puomia paarpuurin halssille. No mitäs siitä muutakaan syntyi kun broachi jälleen. Anssin ja Jussin vahti oli saanut jälleen arvoisensa herätyksen. Sparcraftille, Lucky Ladyn maston valmistajalle pitää lähettää erityiskiitos kaiken kestävän (toistaiseksi) takilan valmistamisesta.

Broacheista selvittyämme päätimme juoda viimeiset jäljellä olevat oluemme klo 12.00 Suomen aikaa (Jussi {joka ei juo olutta} huomauttaa että su aamulla klo 0700). Oluttahan varasimme matkalle 1tlk/hlö/vrk, mutta ilmeisen runsaista broachien määrästä johtuen varastomme on loppu. Oluet juotuamme Seppo&Kalle painuivat nukkumaan ja Anssi&Jussi pääsivät tykittämään genaakkerilla suoraan kohteeseen (kerrankin genaakkeri rikattuna sille puolelle mille se kuuluu), vauhdin vaihdellessa 8,5-13,5kn surffien mukaan. Lähes koko vahti mentiin broachi-kynnyksen rajoilla. Siinä ei auttanut kuin istua kaatosateessa shortseissa ja t-paidassa, toisen skuutatessa purjetta ja toisen ohjatessa venettä.

Olemme tällä hetkellä aseettomina eturintamassa, matkaa maaliin on jäljellä alle 500nm ja ilman spinaakkeria meillä ei ole toivoa ottaa  Dantesia kiini, saati sitten kuroa kaulaa siihen. Lähinnä pitää keskittyä pitämään meidän takana olevat veneet turvallisen välimatkan päässä, eikä sekään ole helppoa takaa-ajajien kuroessa johtoamme kokoajan pienemmäksi. Siihen kun yhdistää nämä reilut tasoituskertoimet, niin ymmärtänette broachien määrän. Sovimme toisen identtisen, mutta hieman syvemmällä kölillä varustetun Dufourin miehistön kanssa, että viimeinen St.Lucialla tarjoaa voittaneelle oluet. Jotain vauhdistamme kertoo se, että toinen Dufour on yli 400nm meitä perässä.. siis suurin piirtein saman matkan mikä meillä on maaliin =). Suomalaiset veneet ovat kaikki takanamme, mm. Vahine (Swan 65) 150nm, Adelante (One off 55ft) 300nm…

Matkanteko on ollut sen verran rapsakkaa, että meillä on ruokaa ja viiniä (oli varattu 1tlk/vrk) jäljellä vaikka toiseen Atlantin ylitykseen. Vesi riittää hyvin ja polttoainetta on paljon. Voisimme ajaa vaikka koneella täältä maaliin (jos Sparcraft sattuisi sanomaan sopimuksensa irti) . Lucky Ladyn laturin teho on ollut hämmästyttävä, olemme joutuneet käyttämään konetta vain 1-1,5h/vrk akkujen lataamiseen.

-Tuntematon merimies-